Kysymykset ja vastaukset
Tästä löydät sivustolla vierailleiden ihmisten esittämät kysymykset ja vastauksemme niihin. Vastaamme viesteihin sitä mukaa kun niitä saapuu, tai kun kysymykseen parhaiten vastaamaan kykenevä puolueen edustaja on siihen vastannut.
Mikä on eläkeputki?
Kysymys kuntien lainoista ja säästösuunnitelmista
Kysymys yt-neuvotteluista ja lomautuksista
Kysymys työttömyyskassojen 7 päivän karenssista
Miksi Vasemmistoliitto ei enää pidä ääntä työajan lyhentämisestä?
Kysymys Vasemmistoliiton ja SAK:n vasemmistoryhmän suhteesta
Miksi Vasemmistoliitto puhuu eläkeiän nostamisesta?
Kysymys EU:sta ja valtion velasta
Kysymys työajan lyhentämisestä
Kysymys
Viime aikoina on taas lehdissä puhuttu paljon eläkeputkesta ja sinne pääsystä / joutumisesta. En ymmärrä mistä eläkeputkessa on kysymys. Onko kenen tahansa mahdollista siirtyä eläkeputkeen?
Vastaus
Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneet ikääntyneet työnhakijat saavat ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa pidennetyn ajan. Jos ansiopäivärahan 500 päivän maksimikesto täyttyy työnhakijan täytettyä 59 vuotta, lisäpäivärahamenettelyn puitteissa ansiopäivärahan maksamista jatketaan siihen saakka, kunnes henkilö jää vanhuuseläkkeelle (vanhuuseläkkeelle jäämisen alaikäraja on vuonna 2005 voimaan tulleen eläkeuudistuksen mukaan 63 v.).
Työttömyysturvan lisäeläkepäivät toimivat siis käytännössä (eläke)putkena, johon pääsy/joutuminen johtaa aikanaan alkavalle vanhuuseläkkeelle. Näin henkilö ei joudu puille paljaille/turvautumaan toimeentulotukeen.
Järjestely syntyi aikoinaan siksi, että työttömäksi joutuneella, ikääntyneellä työntekijällä ei ollut mahdollisuuksia saada kunnon ansiotyötä. Työntekijät ja ay-liike pitivät järjestelyä tarpeellisena, koska 1990-luvun laman jälkeen vain muutama ihminen sadasta yli 55-vuotiaasta työnhakijasta sai itselleen pysyvän työpaikan. Työnantajat ja yritykset kannattivat menettelyä, koska se tarjosi heille helpomman tavan irtisanoa vanhempaa väkeä joukkoirtisanomistilanteissa.
Sittemmin työnantajat ja valtiovalta ovat ryhtyneet arvostelemaan eläkeputkea, jota he pitävät kalliina menettelynä ja jonka sanotaan työntävän väkeä pois työelämästä (vaikka itse asiassa juuri samat työnantajat ja yritykset irtisanovat vanhempaa väkeä). Kritiikin seurauksena eläkeputken ikärajaa on nostettu. Viimeksi vuoden 2009 alussa tehdyssä ns. sosiaalitupossa sovittiin lisäpäivärahaoikeuden alaikärajan nostosta nykyisestä 59 vuodesta 60 vuoteen.
Pienen takaportin ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille tarjoaa työttömyyseläkkeen siirtymäkausijärjestely. Nimittäin ennen vuotta 1950 syntyneet, jotka ovat saaneet työttömyyspäivärahaa maksimimäärän, voivat jäädä 60-vuotiaana työttömyyseläkkeelle. Työttömyyseläkkeestä päätettiin luopua kokonaan vuonna 2001. Vanhojen sääntöjen mukaan työttömyyseläkkeelle voivat jäädä sellaiset ennen vuotta 1950 syntyneet, jotka ovat täyttäneet 57 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika on täyttynyt. Ansiopäivärahaa on tällöin maksettu 60 vuoden täyttämiseen asti, jonka jälkeen työttömyyseläke on alkanut.
Kysymys
Pätkät ja joustot, toisin sanoen epävarmuus lienevät pahimpia työhyvinvointiin vaikuttavia seikkoja. Nyt vaaditaan säästöjä ja supistamista kunnan toiminnoissa. Taas köyhää ruoskitaan. Viime lamasta kaikki eivät ole vielä toipuneet, ja taas suunnitellaan uutta kuristusta.
Miksi kunnat eivät ota nyt lainaa kun korot ovat alhaalla, luovu säästösuunnitelmista ja maksa lainat pois nousukaudella?
Vastaus
Olet hyvin oikeassa tuossa kuntien kurjistamispolitiikassa. On varmaa, että monet kunnat joutuvat ottamaan lisää velkaa selvitäkseen taloustilanteen synnyttämistä vaikeuksista.
Ongelmana on, että kuntien lainakanta on vuoden 2003 noin 5 miljardin euron tasosta kasvanut jo noin 10 miljardiin euroon eli kaksinkertaistunut. Erityisesti pienten köyhien kuntien asema on sellainen, ettei lisälainaa voida helposti enää ottaa tai edes saada.
On siis välttämätöntä, että valtio auttaa näitä kuntia valtionosuuksien kautta. Valitettavasti Vanhasen-Kataisen hallitus ei kuitenkaan halua käyttää valtion rahaa kuntien tukemiseen, koska silloin hallitus joutuisi nostamaan rikkaiden veroja ja myös julkinen sektori vahvistuisi, mikä on vastoin kokoomuksen ideologiaa.
Kysymys
Työpaikallani on käynnissä yt-neuvottelut, jonka johdosta osa työntekijöistä on lomautettu. Loppupään tuotanto tarvitsisi jatkuvaa ylityötä. Mitä pitäisi tehdä?
Miten vääristynyt työnteko saadaan korjattua suomalaisen työn hyväksi?
Vastaus
Kuvaamasi menettely on myös Vasemmistoliiton mielestä väärin. Vasemmistoliiton on poliittisena oppositiopuolueena kuitenkin kovin vaikeata vaikuttaa asioihin niin, että tilanne korjaantuisi, sillä yt-kysymykset kuuluvat ay-liikkeelle.
Onko mahdollista, että työpaikkasi ammattiosasto kääntyisi liiton puoleen ja yrittäisitte näin yhdessä korjata asiaa?
Kysymys
Milloin ruvetaan toimiin, että saataisiin esimerkiksi työttömyyskassojen 7 pv karenssi pois ja muut "kyykytykset" työttömyysturvasta asialliselle tasolle?
Vastaus
Näyttää siltä, että näin ryhdytään toimimaan vasta sitten, kun Vasemmistoliitto pääsee hallitukseen päättämään asioiden hoidosta. Nyt täytyy vain toivoa, että Vanhasen-Kataisen hallituksen talouspolitiikalla ei viedä meitä sitä ennen konkurssiin.
Kysymys
Miksi Vasemmistoliitto ei enää pidä ääntä työajan lyhentämisestä? Eikös sitä kautta saataisi lisää työpaikkoja monellakin alalla. Joko työajan lyhentäminen 30 viikkotuntiin tai ns. 6+6 malliin?
Vastaus:
Työajan lyhentäminen on perinteisesti ollut Vasemmistoliiton tavoitteita. Vasemmistoliiton mielestä työajan lyhentäminen tulisi kuitenkin toteuttaa siten, ettei työntekijän ansiotaso alene.
Tämän takia asiasta on neuvoteltava työmarkkinaosapuolten kesken. Juuri nyt – laman aikana on hyvin vaikeata saada työntekijöille myönteisiä ratkaisuja, joten asiaan tulee palata nopeasti, kun suhdanteet ja työvoiman kysyntä taas elpyy.
Kysymys
Onko Vasemmistoliitolla kantaa siihen, että SAK:n "vasemmistoryhmä" on yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa tukenut Kela-maksun poistoa ja Lex Nokiaa?
Vastaus
Vasemmistoliitto on määrätietoisesti vastustanut Lex Nokiaa myös eduskunnassa, jossa se hallituspuolueiden päätöksellä runnottiin läpi. Vasemmistoliitto on myös puolueena ja eduskuntaryhmässä toiminut Kela-maksun poistoa vastaan.
Vasemmistoliittoa eivät sido ne ratkaisut ja kompromissit, joita työmarkkinajärjestöt sosiaalitupon yhteydessä tekivät. SAK:n vasemmistoryhmällä on esimerkiksi Kela-maksun suhteen puoluetta myönteisempi kanta, koska vasemmistoryhmä katsoo, että sovitulla sosiaalitupolla saatiin aikaan työntekijöille parempia sosiaalipoliittisia ratkaisuja kuin mitä muutoin ja erityisesti niin sanotun SATA-ryhmän työskentelystä olisi saatu aikaiseksi.
Kysymys
Miksi Vasemmistoliitto menee mukaan keskustelemaan porvareiden esityksestä eläkeiän nostamisesta? Esityshän on puhtaan propagandistinen ja osoittaa vain heidän hätänsä sanoa, jotakin vaikka eivät osaa?
Vastaus
Eläkeiän nostamisesta puhutaan nykyään paljon, koska suomalaiset naiset ja miehet elävät yhä pitempään.
Vanhuuseläkkeellä olevien osuus väestöstä kasvaa koko ajan ja samalla työikäisten osuus vähenee. Jotta eläkkeet saataisiin maksettua, keskimääräistä, todellista eläkkeelle siirtymisen ikää pitää saada nostetuksi. Tavoitteeksi määriteltiin 1999 todellisen eläkeiän nousu noin 60 vuoden tienoilta 62–63 vuoteen pitkällä aikavälillä.
Suurta eläkeuudistusta valmisteltaessa keksittiin, että muuttamalla vanhuuseläkeikä joustavaksi (63–68 v.) ja yhdistämällä siihen iän mukaan nousevat karttumisporsentit, voidaan työnsä säilyttäneitä työntekijöitä sparrata sinnittelemään duunissa ainakin 63 vuoden tienoille.
Totta kai samalla myös ymmärrettiin, että monille vakiduunin jo 15–16 vuotiaina aloittaneille raskaan työn raatajille 63 vuoteen kurottaminen on yhä utopiaa. Mutta aika kuluu ja koko ajan lähestyy eläkeikää uusia ikäluokkia, joille työn jatkaminen 63 ja ylikin on mahdollista - tehtiin siis tulevaisuuteen kurottava ratkaisu.
Se tuli voimaan 1.1.2005 eli neljä vuotta sitten, ja kokemukset - ainakin taantumaan asti - olivat tavoitteiden mukaisia. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nosto takaisin 65 vuoteen aiheuttaisi helposti päinvastaisen liikkeen - ihmiset, jotka ovat suuntautuneet sinnittelemään 63 vuoteen asti työssä ja ehkä ylikin, rupeaisivat etsimään keinoja päästä mahdollisimman pian pois työelämästä.
Kysymys
EU on vienyt hyvinvoinnin ja tuonut pahoinvoinnin. Sen voisi vasemmistoliittokin myöntää. Valtionvelkamme jo nyt on n. 10 000 euroa jokaista suomalaista kohden. Nyt päättävät ottaa vielä saman verran lisää tuleville polville. Velka otetaan maailmankapitalismilta, joka saa taas kerran korot ja sen omaisuus ja vaikutusvalta kasvaa. Miten tässä on nyt näin käynyt?
Vastaus
Vasemmistoliitto suhtautuu Euroopan unioniin kriittisesti, mutta ei mustavalkoisesti. Juuri nyt tavoitteenamme on saada vähintään yksi paikka europarlamenttiin lisätäksemme EU:n myönteisiä vaikutuksia.
Suomen valtionvelka on juuri nyt suhteellisesti EU-maiden pienimpiä. Lisää velkaa tarvitaan ja sitä pitää ottaa, jotta kapitalismin kriisin aiheuttaman laman vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
Jos hallitus uskaltaa elvyttää, niin lainojen takaisinmaksu ei ole kansantaloudelle ongelma. Lainat tietenkin otetaan sieltä, mistä rahaa edullisimmin saa. Kapitalismista emme pääse eroon, vaikka emme ottaisi penniäkään lainaa.
Kysymys
Milloin Vasemmistoliitto alkaa tosissaan kamppailla lyhyemmän työajan puolesta? Sama tavoite näyttää löytyvän myös demareiden ja vihreiden ohjelmista, joten luulisi olevan myös mahdollista toteuttaa.
Vastaus
Kuten aiemmassa vastauksessamme Vaikuta.org -sivulla toteamme, on työajan lyhentäminen Vasemmistoliiton tavoite. Sen toteuttamiseen ei vasemmisto- tai muidenkaan puolueiden eduskunnassa eikä edes hallituksessa tapahtuva vaikuttaminen riitä, vaan se vaatii suomalaisessa työmarkkinamallissa myös työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välistä sopimista.
Työajan lyhentäminen koskettaa työntekijää hyvin eri tavoin riippuen siitä, minkä ikäisestä, millaisessa työssä olevasta ja millä palkalla työtä tekevästä on kyse. Työuran jatkamiseen loppupäästään ja ylipäätään työssä jaksamisen lisäämiseen työajan lyhentäminen on mielestämme hyvinkin varteen otettava keino.
Ihan ensimmäiseksi tulisi aloittaa siitä, että toimihenkilöt lopettaisivat palkattomien ylitöiden tekemisen ja tyytyisivät tekemään sen 7½-8 tunnin työpäivän, joka heidän sopimuksiinsa on kirjattu.
Toisaalta taas monille nuorille ja nyt laman aikana yhä useammalle vähän vanhemmallekin suurin työaikaongelma on liian lyhyt työaika, ja siitä johtuva liian pieni palkka. Kaupat tai ravintolat eivät tarvitse työntekijöitä kuin muutamaksi tunniksi päivässä tai työsuhteiden pätkittyminen johtaa usein niin lyhyisiin kuukausi- tai vuosityöaikoihin, ettei niistä saa riittävää ansiota elämiseen. Moni tällainen työntekijä olisi valmis pidentämään työaikaansa huomattavastikin.
Ulkomaankauppaa käyvissä yrityksissä työaikoihin taas vaikuttaa yrityksen kilpailukyky ja monesti myös esimerkiksi teollisen prosessin luonne. Viimeksi mainittu aiheuttaa hankalia vuorotyö- ja muita järjestelyitä, joiden puitteissa tapahtuvat työaikajärjestelyt eivät ole aivan yksinkertaisia ratkaisuja. Monilla aloilla on paikallisesti kuitenkin pystytty sopimaan työntekijöitä tyydyttävistä järjestelyistä.
Ulkomaankauppa-aloilla vaikuttaa myös kansainvälinen kilpailu. Suomessa toimivan yrityksen työaikoja on vaikea merkittävästi eriyttää yrityksen muissa maissa toimivien yksiköiden tai kilpailijayritysten työajoista ilman, että sillä olisi kielteistä vaikutusta yrityksen toimintaan.
Nämä ovat muutamia esimerkkejä niistä kysymyksistä, joita on otettava huomioon, kun vaadimme työajan lyhentämistä.
Euroopassa ja erityisesti Saksassa työajan lyhentämistä on viime aikoina esitetty ratkaisuksi talouslaman vaikeuksien voittamiseksi. Myös meidän on jatkettava keskustelua tästä aiheesta, oltava yhteyksissä niin Euroopan vasemmistovoimiin kuin suomalaiseen ammattiyhdistysliikkeeseen.
Esittämällä hyviä vaihtoehtoja ja perustelemalla ne kunnolla, saamme varmasti aikaan tuloksia myös tämän haastavan tavoitteen toteuttamisessa.
Aiheesta lisää Vasemmistoliiton kotisivuilta: http://www.vasemmistoliitto.fi/politiikka/kannanotot/kannanotot_2009/fi_FI/1240396855464/
vaikuta.org on kaikille suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnista kiinnostuneille tarkoitettu avoin yhteisöpalvelu. Se toimii edistääkseen avointa yhteiskunnallista keskustelua, sekä palvellakseen ja aktivoidakseen ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa.